Aurinkoinen päivä 7 th Heavenilla

Vuodet ovat vaihtuneet ja Krista tuntee jo Whistlerin kylän ja kumpareet kuin omat taskunsa. Tässä vaiheessa on mukava viettää aikaa kämppistenkin kanssa.
Aamu valkeni kirkkaana monen pilvisen päivän jälkeen, lisäksi lunta oli tullut kivasti. Aamiaisen jälkeen kämppikset suuntasivat 7 th. Heavenille, jossa on upeita paikkoja backcountry hyndille ja nyt sieltä oli ylimmääräiset lumet räjäytelty pois.
Kristan kanssa suuntasimme aluksi rinteisiin ja muutaman laskun jälkeen otimme koodia muuhun porukkaan ja seurasimme perässä.

pelipaikoilla olikin täysi tohina päällä ja hyppyri oli jo puoliksi valmis... hieno paikka hyppyrille, mutta mielestäni Engelsmannit ovat nyt ymmärtäneet aivan väärin, sillä normaalisti hyppyriin tarvitaan myös vauhtia, joka jäi todellakin uupumaan... Joka tapauksessa, vaikkei vauhti riittänyt hienoihin ilmalentoihin, oli mukava opetella uusia temppuja ja joukossa oli kavereita, joilla ei vielä ole paljoa kokemusta hyppimisestä... Isot miehet olivat kuin lapset hiekkalaatikolla, mutta pääasia että oli hauskaa..

Ensiksi tietysti pääsivät hyppäämään paikan löytäjät ja rakentajat. Sitten Mikko räjäytti pankin elämää viileämmällä... tempulla... en tiedä mitä se oli, mutta se oli hauska... Tässä Mikon tyylinäyte.




Pitihän sitä itsekkin yrittää jotain vääntää...



Kokonaisuudessaan päivä oli mukavaa yhdessä oloa ja hauskan pitoa... ja hauskaahan oli

Pari päivää edellisen jälkeen oli mahtava dumppi... 37 cm ... Aivan tajuton määrä lunta...
Heti aamusta suuntasimme Blackcombin kondoolille ja siellähän oli jo porukkaa aivan jonoksi asti.
Yksi kämppiksistä, Gavin, oli täällä laskemassa edellisenäkin vuonna, joten hän tietää minne kannattaa tällaisena päivänä suunnata. Huipulle ei pääse vähään aikaan sillä Patrolit pommittivat sitä kuin vekaran tykistö Valkealaa... mitä..
Gavin johdatti joukkoa mahtavissa tree-runeissa, lisäksi Matt löysi mahtavan pätkän, jota vedimme muutaman kerran. Oli muuten jo sen verran jyrkkää pätkää puiden seassa... että voin kertoa, siistiä oli, lisäksi lunta oli polven yläpuolelle... Aivan uskomaton päivä...
Harmi vain ettei tullut kuvia räpsittyä, kun olin niin innoisssani lumen määrästä... mutta ehtiihän noita räpytellä...

Seuraavaksi neljäksi päiväksi siirrymme Kristan kanssa Vancouveriin, koska Kristan kone lähtee perjantaina...