Ensi puraisu Whistleriin

Kahden maassaolopäivän jälkeen oli aika tarttua itse asiaan ja hyökätä Whistlerin vuorelle. Kausi on valitettavasti noin kaksi viikkoa myöhässä, joten oli tyytyminen kahteen tykkilumitettuun turistirinteeseen.
Joka tapauksessa laskeminen tuntui pitkästä aikaa hyvälle, joten rinteessä viihtyi iltapäivään saakka. Mikko teki peliliikkeen ja kävi päivittämässä välineitään kylällä, kengät tarvitsevat vielä muotoilua, painavat jalkaa jonnin verran.

Tuli muutama turistikuvakin napattua

Whistlerissä

Joulukuun ensimmäisenä saavuimme kuvan kauniiseen Whistlerin kylään.
Paikallinen yhteyshenkilömme oli meitä bussipysäkillä vastassa.. Kanadalaiseen tyyliin isolla lavahelvetillä. Kamat lavalle ja kohti kämppää..

Kasie esitteli kämpän meille ja ohjeisti laitteiden yms. turhien sääntöjen kanssa.
Kämppä on siisti ja pääsimme valitsemaan huoneemme... valitettavasti parisänky oli varattu, joten oli tyydyttävä kahteen erilliseen..

Illalla tapasimme muut Seasonitin majoissa asuvat ja menimme kyläkierrokselle jolloin toinen yhteyshenkilömme Nelson esitteli puoteja ja kuppiloita meille. Jatkoimme tutustumista kuppilassa. Porukka tuntuu alustavasti ihan mukavalta, vaikka suurin osa onkin Brittejä.

Muutaman olutkannun jälkeen totesimme, että reissun budjetti kusee jo nyt, joten vetäydyimme tuutumaan.

Seuraavana päivänä emme vielä ehtineet rinteeseen, vaikka kiireisimmät kämppikset suhahtivat sinne jo heti kahdeksalta.
Avoinna olevat kaksi jäistä rinnepätkää ei juuri houkutellut, joten hoidimme tähellisemmät asiat alta pois.

Ensimmäiseksi kävimme lunastamassa kausikortit. Tämän jälkeen kävimme avaamassa tilit ja hommattiin paikalliset puhelinliittymät, jotta voisimme keskenään jutustella halvemmalla.
Pakolliset ruokaostokset teimme kylän ulkopuolella sijaitsevassa Nesters Marketissa. Kylälläkin on kauppa, mutta hintataso on huomattavasti kalliimpi. Armeijan käyneinä sankareina kiersimme sinne parin tunnin ketunlenkin kautta paikallista ryteikköä pitkin.


Täällä olutta ei saa marketista, joten oli tehtävä keikka alan liikkeeseen. Oluen hinta hieman järkytti, 4-5 euroa kuppilassa... eli melko sama mikä meillä, mutta A-marketissa 1,65 eur per tölkki... melko kallista... Loppupeleissä se voi olla hyväkin asia... Mikonkin voi nähdä rinteessä..

Pensselit part 1

Aksu meni vielä lyömään vetoa, että kasvattaisi kunnon kalapuikot huuleen seuraavien 4 kk aikana ja lupasin raportoida noin viikon välein tilanteesta. Panoksena tässä on vapun iloliemien tarjoaminen - Jarno on tämän(kin) idean isänä. Aksu kiittää, Mikko nauraa.

Lähtöhässäkkä

Perjantaina tuli pidettyä omat läksiäiset KOOMAn pikkujoulujen yhteydessä. Meininki oli juuri sen mukaista mitä oli odotettavissakin tältä porukalta, hyvät bileet siis. Kiitos kaikille mukana olleille ja erityiskiitos yöpaikan tarjonneelle Maxille hyvästä huolenpidosta. Lauantaina sitten junaan hakemaan rytkyjä Hellsingistä ja siitä eteenpäin Jarnon ja Elinan luokse punkkaamaan, kiitos hyvästä palvelusta myös omasta puolestani.

Lauantaiaamuna sitten kentälle ja nokka kohti Frankfurtia jossa maan tapoja kunnioittaen vedettiin naamariin kunnon bisset ja bratwurstit. Lennolla Vancouveriin saimme kunnian tutustua myös K2:n rentoihin edustajiin Ismoon ja Jukiin, joista toivottavasti kuulemme myös hamassa tulevaisuudessa jossain muodossa. Lento meni enemmän kuin mukavasti, Lufthansalla oli luonnollisesti ilmaiset viinat. Oli huima tunne nauttia tuplaskottilaista Grönlannin yläpuolella samalla kun ihailtiin sen valtavia lumikenttiä korkeine vuorineen, pari tuollaista kun saisi jotenkin lätkäistyä Suomeenkin.



Vancouverissa yövyimme yhden yön tutustuen Amerikan överimeininkiin kuten jättiläismäisiin sänkyihin, ruoka-annoksiin ja joulukoristeisiin. Ruoan ja suihkun jälkeen tapahtui totaalinen sammuminen sänkyyn johon mahtuisi vaikka kaksi pariskuntaa tarvittaessa. Molemmat sankarit heräsivät aamuviideltä paikallista aikaa virkeinä - Jet lag voitettu! Lähdimme tutustumaan kaupunkiin pienen jaloittelun muodossa, minkä jälkeen bussiasemalle ja kohti Whistleriä. Pätkä meni mukavasti kanssamatkustajien kanssa rupatellessa ja heidän naksujaan rouskuttaessa, tässä maassa ei vielä ole hapannaamoja nähty.

Läksiäis pippalot

Perjantaina lähdin töiden jälkeen etenemään kohti Helsinkiä määränpäänä Ellun ja Jarnon koti, jossa pidettiin pileet ennen lähtöä.
Homma oli hienosti organisoitu... Heilahdin vain paikalle ja hyppäsin valmiiseen pöytään. Iso kiitos Järjestävälle taholle.
Kiitos kaikille mukana olleille: Mikko, Jarno, Ellu, Tuomo ja tietysti oma kulta Krista

No Lauantaina heräsin siihen, kun joku pahalainen oli syönyt hiekkaa minun suullani. Tästä kuitenkin selvittiin ja juhlat voivat jatkua. Mikko ilmaantui myös paikalle illalla. Lauantaina juteltiin myöhään yöhön... ajatuksena oli, että saan sitten koneessa nukuttua paremmin.