video pläjäys

Tässä vielä videota päivän laskusta

Lunta metsästämässä

Pari viikkoa on ollut hiljaista lumen suhteen ja uutta lunta luvattu vasta lauantaiksi. Rinteet ja niiden lähimaastot ovat siis jäiset ja kalutut ja puuteriin totuttua niillä laskemista ei voi edes ajatella, olemme siis nirsoja. Aksu oli eilen nähnyt kissaeläimen jälkiä ja päätimme lähteä katsomaan niitä uudemman kerran ja samalla myös mikäli jostain huitsin yynäästä löytyisi vielä parin viikon jälkeen koskematonta pätkää. Laskimme tuttuun Seventh heaveniin ja siitä tallustamaan kohti huippua ja sen yli. Parin tunnin haikin jälkeen meidät palkittiin villikissan jäljillä, postikorttimaisemalla, sekä koskemattomalla lumella joka joskus on ollut puuteria mutta nyt aurinko ja lämmin ilma olivat käsitelleet sen sopivan rapsakaksi pinnalta - i alla fall, pirun hyvä laskea - iskettiin siis siihen kiinni kuin meritursas kampasimpukkaan. Taas nähtiin, että kannattaa välillä lähteä seikkailemaan sinne minne muut eivät mene. Teimme täyden päivätyön kahdeksasta neljään, sisältäen neljä haikkia ja laskut päälle - jää muuten aikanaan Markon kanssa tekemät crosstrainer-treenitkin kakkoseksi. Ainoa tuntemamme reitti uusien pelipaikkojen ja kylän välillä kulki jäisen Seventh heavenin läpi ja sen verran tuntui jo jerkuissa päivän jälkeen, että huipulla lautaa kiinnittäessäni huomasin että koko ukko alkoi valua jäistä mäkeä alas, jännitysnäytelmä kuitenkin onneksi tyssäsi noin 15 metrin liu'un jälkeen saatuani iskettyä kiinni eikä lautakaan lähtenyt kädestä - no onpahan laskettu persmäkeäkin tällä reissulla. Tuli myös muutama turistikuvakin räpsäistyä. Kämpille päästyämme ukot suoraan hottubeen ja makaronilaatikot turpaan - olipahan päivä...

Ruokolahden leijona...

Tänään oli tarkoitus lähteä totuttelemaan uusiin kenkiin ja lähdinkin mäelle jo aamutuimaan. Muutaman laskun jälkeen totesin että rinteet ovat aivan jäässä ja ..tumaiset laskea. Vaihdoin maisemaa Seventh heavenin puolelle ja lähdin metsästämään parempaa lunta pienen haikin turvin. Haikki hieman venyi, koska jatkoin matkaani, kun en löytänyt yhtään parempaa lunta. Matka jatkui huipulle saakka ja video puhuu puolestaan...

Keväiset kelit jatkuvat...

Eilinen oli mukava päivävä ja suksi leikkien jälkeen löytyi aivan uusia lihaksia, jotka olivat melkosen kipeitä tänään. Tänään tapahtui kuitenkin jotain mukavaa... KENGÄT SAAPUIVAT... JEE!!
Vihdoin ja viimein Ups:n auto kaartoi pihaan ja viskasi kengät oikein ovelle saakka... kyllä tätä on odotettukkin. Nyt on sitten luvassa helvetillisiä päiviä mäessä, ennen kuin ne muotoutuvat kunnolla jalkaan.
Kengät tulivat sen verran myöhään ettei vuorille enää kannattanut lähteä, eikä muutenkaan vuorilla ole paljoa nähtävää... keväiset kelit jatkuvat edelleen. Joten lähdimme kylälle höntsäilemään ja sen jälkeen minä menin roikkumaan seinälle ja Mikko meni salille uurastamaan. Sainkin kiivettyä muutaman uuden reitin ja mukavaa oli.. Muuten päivä kului mukavan rennoissa tunnelmissa.
Tässä sitä mennään...


Huomenna sitten heti aamusta raivolla vuorille, joten lisää tuhtia tavaraa tiedossa...

Sukseilua...

Koska edelleenkään uutta lunta ei ole tiedossa, päätimme lähteä isolla porukalla hölmöilemään rinteeseen, vaihdoimme siis Aksun kanssa kämppistemme kanssa laudat suksiin. Matt laski kuulemma vasta toista kertaansa laudalla, mutta silti pikkuhyppyrit menivät kuin vanhalta tekijältä. Lasku kun on verissä niin ei sillä näytä olevan merkitystä vaikka vuorelta tultaisi rattistigalla alas. Suksilla laskeminen tuntui monen vuoden jälkeen hauskalta vaikka kaiken vähäisenkin katu-uskottavuuden olikin voinut samantien haudata syvälle hankeen. Painavat sukset tuntuivat lähinnä kahdelta katujyrältä joilla pystyi tosin laskemaan kovaa, tekniikka rajoittui käytännössä Mikko Alatalon kappeleeseen "taikanappi" mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli sitäkin enemmän, myönnän, että itsekin sain kokea rypemisen riemut hoidetulla rinteellä ja sen ihanan tunteen kun joku ystävällinen naishenkilö tuo ylämäkeen jääneet romut. Aksun viikset ovat karkottaneet nämäkin auttajat ja hän sai luvan hakea rytkynsä aivan itse. Lisäksi Aksun extreme-tempauksen jälkeen sankari löysi itsensä kuusen alta metiköstä, kamat levinneenä pitkin lepikkoa ja etsiskellen hajonneen siteen osia hangesta. Sukset eivät menneet ristiin missään muodossa mutta sillöin tällöin laskiessa tahtoivat ne mennä eri suuntiin, jäisillä pätkillä ne purivat ihan eri tavalla kuin lauta, laskutekniikkamme muistutti tosin lähinnä pyryharakkaa mutta alas silti päästiin - ja vauhdilla. Joka tapauksessa, isolla porukalla laskissa, hymy huulessa ja pilke silmäkulmassa auringon paistaessa ei paljoa oloonsa olisi voinut olla tyytyväisempi...

Kylään laskettuamme lähdimme metsästämään illallistarpeita, sillä tapanamme on, että joka sunnuntai kaksi henkilöä loihtii aterian ja se nautitaan ilman kiirettä ja koko porukan läsnäollessa. Päätimme siis mäsäyttää kunnon itsetehdyt lihapullat - noin puoli kiloa pullia per saukko ja päälle ison ämpärin perunamuussia ja soossia - teki kauppansa.

Seuraavaksi tyylinäytteet molemmillta