Pari päivää Oboella

Säät hellivät jälleen bäkkäri touhuja ja näin ollen keskiviikkona lähdettiin Mattin kanssa Oboe summitille. Kondoolilla Whistlerille ja vielä Peak expressillä huipulle, tästä sitten matka jatkui Symphony bowlin kautta Flutelle ja edelleen kauniille Odoe Summitille.
Pääsimme laskemaan mahtavan ja jyrkän pätkän Oboen eteläpuolelle, aivan mahtavaa pätkää. Takaisin haikkaus kesti jonnin aikaa, mutta lasku oli todellakin sen arvoinen.

Oboen Etelä-puolta ja sankareiden jäljet.

Ylhäällä sitten pidimme luonastaukoa... tai siis lintujen syöttämiseksihän se meni.. Tässä kuvaa luontoiltaan.



Laskuja jatkoimme Oboe bowlilla.

Torstaina lähdin tällä kertaa Mikon kanssa kohti Oboeta. Sää oli hieman pilvistynyt, mutta lumi oli hyvää ja sitä riitti... Porukkaa oli muutenkin liikkeellä yllättävän paljon, mutta ei mitenkään häiriöksi saakka. Ensimmäisellä laskulla laskimme poikkeuksellisesti Flutelta Oboe bowlinpohjalle saakka, koska normaalisti haikkaamme suoraan Oboelle. Tällä kertaa oli parempi ottaa eka lasku Fluten seinältä, koska porukkaa oli liikkeellä muitakin. Saimmekin tosi hyvän laskun ja löysimme mukavan cliff dropin bowlin alapäästä, tosin ländingi olisi voinut olla jyrkempi... pääasia että oli hauskaa.



Sitten haikkasimme Oboelle alakautta.. ihan hyvä valinta ja jatkoimme laskuja Oboen puolella...
Todella mukavat pari päivää..
Tänään pidin kiipeily päivän ja sain kiivettyä pari vaikempaakin reittiä... hyvä päivä siis tämäkin..

Vyörykurssi

Viikonloppu meni mukavasti vyörykurssin merkeissä. Kurssi oli kahden päivän mittainen ja alkoi aamuisin kello: 8 ja päättyi illalla noin kello 17
Mielestäni kurssi oli hyvin organisoitu, sillä ensimmäisenä päivänä opiskelimme sisätiloissa puolen päivään saakka jonka jälkeen lähdimme vuorille tutkailemaan opittuja asioita. Lähinnä tutkimme sään vaikutusta vyöryriskiin, turvallisten reittien valitsemista ja vyöryalueiden tunnistamista jne.. Lisäksi menimme seventh heavenille harjoittelemaan piipparin käyttöä... meillehän se oli jo tuttua puuhaa, mutta useamman piipparin etsimisessä tarvitsen vielä lisää reeniä. Harjoitus oli mielestäni hauska, sillä pistimme piipparin reppuun ja hautasimme repun niin syvälle kuin lumipeitettä riitti... sitten kun hauta löytyi päästiin sönkimään sondilla, jotta repun tarkka paikka löytyisi... sitten ei muuta kuin lapiot heilumaan..
Sunnuntaina lähdimme tutulle Flute bowlille valitsemaan turvallisia etenemisreittejä ja kierreltiin takamaastossa hämmästelemässä vyöryjen kulkureittejä. Lisäksi harjoittelin vielä useamman piipparin etsimistä sillä aikaa kun opas kaivoi monttua jossa sitten tutkimme lumen eri kerroksia ja kerrosten lumen koostumusta.

Tässä tutkin rennon letkeän oppaamme avustuksella Joulukuussa syntyneen heikon kerroksen syvyyttä ja lumen koostumusta.

Iso mies ja tutkii lumihiutaleita....

Päivän päätteeksi katsoimme opetusvideon tänään opituista asioista. Samalla opas näytti kuvia viimetalven vyöryistä tutuilta pelipaikoilta... voin kertoa, että meinasi mennä lusikallinen housuun kun näin kuvan missä koko Flyte bowl oli tullut rytinällä alas.
Kokonaisuudessaan kurssi oli tosi hyödyllinen eikä ollut pelkästään sisällä luentomaisesti pidetty bläjäys, vaan pääsi oikeasti maastoon tutkimaan kirjassa lukevia asioita. Kahdessa päivässä ei tietenkään päästy hirveän syvälle vyöryjen anatomiaan, mutta ei ollut tarkoituskaan. Tarkoituksena oli opetella perusasiat vyöryistä ja ainakin opin välttämään niitä. Eli ei mennyt rahat hukkaan.