Tiistai päivänä pakkasimme Kristan kanssa laukut ja marssimme bussiasemalle suuntana Vancouver. Nyt olikin hyvä aika lähteä tutustumaan Canucksien kotikylään, sillä Whistleriin on luvattu loppuviikoksi vesisateita. Lisäksi lautailukenkäni menivät rikki ja lähetin ne burttonille, nyt sitten menee viikko, että saan uudet.
Hotellin otimme aivan pelipaikkojen läheltä Downtownista, josta oli lyhyt matka pääkadulle. Tiistai iltana kävimme hieman hämmästelemässä kylää ja syömässä Kreikkalaisessa ravintelissa... illan päätteeksi haimme a-marketista pullon punkkua ja vetäydyimme hotellihuoneeseen.
Keskiviikkona kävimme aamiaisen jälkeen Kiertoajelulla, joka kesti noin 1,5 tuntia. Kiertoajelu alkoi aivan hotellimme edestä ja kiersi kaikki kylän nähtävyydet. Tämän jälkeen pyörimme pääkatua edestakaisin puodeissa ja putiikeissa. Illalla sitten kävimme syömässä hienoimmassa ravintelissa missä ikinä olen käynyt, mutta kumma kyllä sapuska ei ollut kovinkaan pahan hintaista. Jälleen ruokailutilassa oli jättimäinen taulu tv, josta tuli, yllätys yllätys, lätkää... tällä kertaa telkkari ei huutanut häiritsevän kovaa... olihan kyseessä hieno ravinteli. Kaikkein övereintä oli, että myös WC tilassa oli telkkari, josta tuli taas lätkää ja telkkarin edessä oli nojatuolit... kukahan mahtaa mennä huussiin katsomaan lätkää... Amerikan överi corneri.
Kun sitten saimme raavittua hutut naamariin lähdimme paikalliseen Blues ravinteliin, jossa soitti joka ilta eri esiintyjä. Paikan nimi oli The Yale ja tänä iltana oli esiintymässä Arsen Shomakhov. Paikka oli melko tyhjä, mutta silti tunnelmaa riitti.
Torstaina aamiaisen jälkeen suuntasimme jälleen pääkadulle ja siitä eteenpäin näköalapilvenpiirtäjään... ylhäältä kaupungin laajuuden näkee paremmin ja sain muutaman hyvän kuvankin napattua... samalla lipulla saimme tulla uudelleen illalla, jolloin näimme öisen valoloiston.
Perjantaina sitten kullan kone lähti takaisin Suomeen... Teki kyllä pahaa sanoa, että nähdään kolmen kuukauden päästä, mutta se mikä ei tapa se vahvistaa... myös parisuhteessa.
Nyt olen taas Whistlerissä ja elämä on jälleen palannut normaaliin arkeen, joten blogia pyritään päivittämään tiheämpään tahtiin... Olen ollut aika pahasti kipeä, mutta kunhan pääsen taudista yli laitan jälleen tilanneraporttia tulemaan.
3 kommenttia:
Kohta pitäis saada jo pensselikatsausta taas ;)
Hei Hei Hei...
Ala rauhottumaan..
Lukeekohan kukaan noita juttuja? Kaikki vaan oottaa uutta pensseli katsausta..
Mutta Heikki.. hyvää kannattaa aina oottaa =)
Nuha lähtee n......... tohtorini sanoi sen ;)
Lähetä kommentti