Lunta metsästämässä

Pari viikkoa on ollut hiljaista lumen suhteen ja uutta lunta luvattu vasta lauantaiksi. Rinteet ja niiden lähimaastot ovat siis jäiset ja kalutut ja puuteriin totuttua niillä laskemista ei voi edes ajatella, olemme siis nirsoja. Aksu oli eilen nähnyt kissaeläimen jälkiä ja päätimme lähteä katsomaan niitä uudemman kerran ja samalla myös mikäli jostain huitsin yynäästä löytyisi vielä parin viikon jälkeen koskematonta pätkää. Laskimme tuttuun Seventh heaveniin ja siitä tallustamaan kohti huippua ja sen yli. Parin tunnin haikin jälkeen meidät palkittiin villikissan jäljillä, postikorttimaisemalla, sekä koskemattomalla lumella joka joskus on ollut puuteria mutta nyt aurinko ja lämmin ilma olivat käsitelleet sen sopivan rapsakaksi pinnalta - i alla fall, pirun hyvä laskea - iskettiin siis siihen kiinni kuin meritursas kampasimpukkaan. Taas nähtiin, että kannattaa välillä lähteä seikkailemaan sinne minne muut eivät mene. Teimme täyden päivätyön kahdeksasta neljään, sisältäen neljä haikkia ja laskut päälle - jää muuten aikanaan Markon kanssa tekemät crosstrainer-treenitkin kakkoseksi. Ainoa tuntemamme reitti uusien pelipaikkojen ja kylän välillä kulki jäisen Seventh heavenin läpi ja sen verran tuntui jo jerkuissa päivän jälkeen, että huipulla lautaa kiinnittäessäni huomasin että koko ukko alkoi valua jäistä mäkeä alas, jännitysnäytelmä kuitenkin onneksi tyssäsi noin 15 metrin liu'un jälkeen saatuani iskettyä kiinni eikä lautakaan lähtenyt kädestä - no onpahan laskettu persmäkeäkin tällä reissulla. Tuli myös muutama turistikuvakin räpsäistyä. Kämpille päästyämme ukot suoraan hottubeen ja makaronilaatikot turpaan - olipahan päivä...