Pitkä päivä Cowboylla

Päivän ohjelma:
Herätys klo: 03.00
lähtö klo: 03.45 Reitti: Whistlerin ja Blackcombin välistä laaksoa pitkin Cowboylle (n.10 km)
Cowboylla klo: kun aurinko nousee...
Paluu: ennen pimeää... reittiä: Cowboy - Oboe - Flute - Whistler (pääsee ottamaan vielä laskut Oboella)

Hieno suunnitelma ja aamulla pääsimme lähtemään hyvissä ajoin, mutta ensimmäisen kerran suunnitelma meinasi romuttua kun olimme kulkeneet viisi minuuttia. Auto pysähtyi kohdallemme ja lievästi tai jopa kohtalaisesti päihtynyt nainen kysyi, että minne olimme menossa. Kerroimme että tarkoituksena olisi päästä katsomaan auringon nousua vuorille. Nainen sanoi oitis, että hypätkääpäs pojat kyytiin, niin pääsette nopsammin. Ei muuta kuin äijät kyytiin. Autoa ajanut mies ilmoitti heti, että hän tietää parhaan reitin... ja oli ajamassa meitä Creeck Siden hisseille, toiselle puolelle vuorta, kunnes Matt ilmoitti kaverille etteivät hissit ole auki öisin ja saimme kyydin takaisin Whistlerin puolelle.. No tällainen säätäminen oli otettu suunitelmassa huomioon.

Nyt sitten päästiin tositoimiin. Otsalamput päähän ja metsäpolkua kävelemään... Nyt alkoi olla se kuuluisa tekemisen meininki... Haikkaus kesti kuitenkin odotettua kauemmin... viisi ja puoli tuntia... Eli emme aivan ehtineet auringon nousua näkemään, mutta säästimme noin kolme tuntia, mikäli olisimme tulleet Whistlerin yli hisseillä ja haikanneet Fluten ja Oboen kautta. Cowboyn huipulla olimme klo: 9.30.

Aijai.. koko päivä aikaa temuta ja ottaa kuvia...Evästä turpaan ja ei muuta kuin elämä alamäkeen... Aivan mahtavaa!!

Ehkä kauden paras kuva.. Kiitos Matt!!

Emme ole saaneet uutta lunta noin kahteen viikkoon ja tuulet ovat olleet melko rauhallisia, näin ollen Cowboyllekkin oli ehtinyt kertyä melkoisen paljon laskujälkiä. Elikä eteenpäin.. kohti Fissile Peakkia. Ei tarvinnut kovin pitkään tallustaa niin löytyi jälleen laskematonta pätkää...



Tällaista naatiskelua



Mikko puikkaa Cowboylla

Paluumatkan aloitimme kello 14.30. Moni ajattelee, että melko aikaisin pojat lähteet etenemään. Kävimme ottamassa laskut vielä Oboella. Vanhasta oppineena voin kertoa, että ei ole kivaa laskea kuun valossa takaisin kylälle, eikä kaukana olluta nytkään pimeä hiihto, sillä olimme ala-asemalla klo:17.45 Ihan kiitettävän mittainen päivä 14 tuntia täyttä toimintaa.

Seuraavan pidemmän reissun heitämme Fissilen nurkille ja selvitämme Escape Routesta mikäli he vuokraavat talvi makuupusseja, nimittäin Fissilen juurella on autiomaja, jota voi käyttää. Mikäli vain saamme pussit niin pääsemme katsomaan Auringon nousun Fissilen huipulta ja lisäksi aivan mahtavat laskut... katsokaa vaikka kuvassa näkyvää puuterikentää...

Sankarit sukkahousuissa ja takana Fissile Peak